maanantai 22. syyskuuta 2008

Jos se ei toiminut, se oli mallitilkku

Vaikka Elämänlangalla kannatetaankin lämpimästi mallitilkkujen neulomista, totuuden nimissä tunnustettakoon että niitä harvoin tulee neulottua sukkien, lapasten ja myssjen kokoisiin pikkutöihin. Tämä kostautuu harvoin, mutta männäviikolla maisterille kävi ns. vanhanaikaisesti, ja neulojan vihollinen Uusixmän kävi vierailulla.

Viimeviikkoisessa kuvassa oli vyyhdinpuilla punasävyistä Shibuiknit Sockia. Siitä on nyt tulossa baskeri. Mopo lähti käsistä heti alkumetreillä, kun lasillisen viiniä juotuani en uskonut ystävien järjen ääntä siitä, ettei mutkikkaiden baijerilaispalmikoiden ruutupiirroksia kannata piirtää keskellä yötä. Mallasin kahden erilaisen kuvion mallikerrat mielestäni saman mittaisiksi, mutta koska luin Überlieferte Strickmuster aus dem Steirischen Ennstal vihkon vähintäänkin omintakeisia alkuperäiskuvioita luovasti huomasin neuloessani etteivät kuvitelmani sovikaan yhteen todellisuuden kanssa.



Neulepinta näytti kuitenkin hyvältä, joten jatkoin reippaasti. Mitäs siitä, vaikka kuviot ovat vähän epäsynkassa? Neulominen oli kuitenkin hauskaa ja työ eteni ripeästi. Takaraivossa nalkutti pieni ääni, että myssy vaikuttaa tiukahkolta ollakseen baskeri ja itseasiassa jopa ollakseen ihan tavallinen aikuisen päähine, mutta onnistuin torjumaan epäilykset mielestäni. Kun kavennukset olivat vain muutaman sentin päässä, oli kuitenkin pakko myöntää totuus.



Tai no, itseasiassa neuloin vielä muutaman kerroksen kiellon päälle, pohdin pelastaisiko kunnon pingotus vielä tilanteen ja nukuin yön yli ennen kuin totesin parhaaksi purkaa koko työ ja aloittaa alusta. Valitettavasti en saanut selvää kuvaa työstä, mutta eiköhän tästä käy tarpeeksi selväksi että tekeillä oli baskerin asemesta tuluskukkaro.

Koska kuviomallikertojen yhteenlaskettu leveys on kokonaista 24 silmukkaa, alkoi langan riittävyys tietysti huolettaa. Tarkistuspunnitus ennen purkamista oli rohkaiseva, jäljellä oli yli puolet langasta. Käytän siis kahta kerää vuorotellen, että sävytetty lanka käyttäytyisi rauhallisemmin.



Tyypillisesti projekti ei enää niin kovasti houkuttanut purkamisen jälkeen, mutta tartuin kuitenkin toimeen. Erityisesti motivoi se, että hattu ei ole tulossa minulle itselleni, ja työstä pitäisi vielä kirjoittaa ohjekin. Piirsin ruutupiirroksen vielä uudemman kerran, suurin piirtein kolmannen tai neljännen, ja aloitin reippaasti uudestaan. Nyt tekeillä oleva aloitus näyttääkin jo huomattavasti enemmän baskerilta, tai ainakaan se ei kiristä päätä. Edistystä ei vielä sunnuntai-iltaan mennessä ollut kuvattavaksi asti, mutta katsellaan.

Nyt jatkan neulomista hartiavoimin. Jahka baskeri valmistuu, Ullaan tekeillä oleva palmikkokaulaliina tuntuukin varmasti taas oikein mukavalta projektilta. Ensi viikolla Elämänlankaa sitten toivottavasti taas myönteisemmissä merkeissä.

5 kommenttia:

hanna-h kirjoitti...

Uusixmän on valitettavan tuttu heppu. Mutta mikä se uusixmäniäkin kammottavampi vihollinen on, joka aiheuttaa neulojalle käsikipua ja pakkolomaa neulonnasta? :/

makepeace75 kirjoitti...

Tsemp tsemp! Kyllä se siitä. :o) Minä ainakin odotan innolla lopputulosta; ensimmäinenkin versio näytti niin hienolta IRL. :o)

Elina kirjoitti...

Purkaminen on inhaa, mutta lopputuloksen näkemistä odotellaan täälläkin innokkaasti. Nami mitä geometrisiä palmikoita!

amma kirjoitti...

Oli vaikka miten kuluskukkaroon päin kallellaan, vaan näytti tosi ihanalta toi mallineule.. Jään unelmoimaan

MysteryKnitter kirjoitti...

Tyrmäävän upea toi mallineule! Ei onnistuis multa. Tulis sutta ja sekundaa.