Harmillisesti viileneminen kyllä myös hankaloittaa parvekkeen neulestudion käyttöä. Pikapuoliin täytynee keksiä joku muu paikka vyyhdinpuille ja kerijälle. Myös kuvausvalon heikkenemisen alkaa vähitellen huomata, joskin nyt muutamana päivänä on aurinko paistanut. Pimeä tulee kuitenkin ilta illalta aikaisemmin, joten vähitellen alkavat blogin kuvituksessa varmaankin ankeammat ajat.
Syksyn tullen palmikot ovat huudelleet aina vain kovempaa, ei silti ettäkö ne koskaan olisivat minulle täysin vaiti. Pitsineuleprojektit ovat ryömineet koloihinsa, ja sen sijaan puikoilla on parikin uutta palmikollista projektia.
Tämä kaulaliina on tulossa Ullaan, lankana edelleen se sama sininen Visjögarn josta viimeviikkoinen kaulurikin syntyi. Olinkin unohtanut kaulaliinan neulomisen perusteet, eli "neulo kunnes tylsistyt niin, että aivosi valuvat ulos korvista". Tähän mennessä olen saanut tehtyä noin 40 senttiä, eli tylsistymisaikaa on vielä runsaasti. Onneksi Ullan deadline on vasta kuukauden päästä. Viikonloppuna piti ottaa vapaata ja neuloa välillä ihan muuta, katsotaan mitä siitä tulee. Toivottavasti baskeri, tuosta ylemmän kuvan punaruskeasta Shibuiknit Sockista. Vähän uhkasi olla alkuvaikeuksia kun en uskonut kaveria joka huomautti ettei viinilasillisen jälkeen kannata piirtää mutkikkaita ruutupiirroksia, mutta nyt olen taas raiteilla.
Nyt aloittelemaan reippaasti uutta neuleviikkoa. Ensi viikolla taas sitten uutta Elämänlankaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti