Täten julistan alkaneeksi viimeistelyviikot. Esittelen kaikki löytämäni keskeneräiset neuletyöt, enkä aloita yhtään uutta neuletta ennen kuin aina vähintään kaksi tämän listan töistä on saatu viimeisteltyä. Viimeistelyviikot jatkuvat, kunnes listan työt ovat joko valmistuneet tai purettu. (No niin, takarivi voi sitten vähitellen lakata nauramasta.) Sen verran otan itselleni pelivaraa, että välipalatöiksi sallitaan oikeasti tarpeellisia asioita kuten lapasia ja sukkia talveksi Harmonian lapsille. Mikäli joku armaista lukijoista kokee piston sydämessään, viimeistelyviikkoihin voi lähteä mukaan, en tosin ole pohtinut mitään virallisia sääntöjä tai mahdollisia palkintoja.
Ensimmäisenä esitteillä Eris. Tämän työn status on ihan hyvä, vartalo-osa on jo puolessa. Eris-paralla on ollut hiukan vastoinkäymisiä, niskan punoskuviossa on väärin päin mennyt palmikonkierto ja neuletiheyskin on liian tiukka, mutta ei välitetä pienistä eihän. Sitäpaitsi vaikka takista nyt tulisikin pienenpuoleinen, niin minähän laihdun kovasti koko ajan.
Seuraavaksi ikuisuusprojektiosastolle: Nean duffeli. Lykkäsin tämän joskus keväällä syksyneuleeksi, ja nythän on syksy. Nyt vain reipas niskaote itsestä ja takki valmiiksi, tämä ei olisi edes monen illan työ. Samassa kuvassa toinen Nea-ikuisuusprojekti, poncho Novitan Alpacasta. Pelkkää sileää oikeaa neuletta pyörönä, tämäkin valmistuisi hetkessä jos vaan jaksaisi paneutua asiaan.
Ikuisuusprojekti on myös Cotton Viscosesta tekeillä oleva pitsineuletunika jonka aloitin jo ennen Nean syntymää. Viimeksi tätä on itseasiassa neulottu synnytyssairaalassa. Nykyisellään paidasta on tulossa minulle liian suuri, joten työ menee purkuun. Muistinko muuten sanoa, että inhoan purkamista? Onneksi tässä on myönteisiäkin puolia: purkaminen lyhentää tätä käsittelylistaa, ja sitäpaitsi minulla on tälle langalle katsottuna jo toinen malli.
Lisää purkutuomioita löytyy tunikankappaleen oikealta puolelta: pienenpieni kietaisujakku itselleni Wetterhoffin Sivillasta. Malli on oma, enkä ole laisinkaan tyytyväinen. Parempi mieli tulee kun purkaa nyt eikä vasta sitten valmista työtä joka ei olekaan mieleinen (tai näin ainakin yritän itselleni vakuuttaa).
Tämän työn haluaisin oikeasti valmiiksi: värikäs pintaneulepusero Létt-Lopista. Tässä on ongelmana monet lankakerät, Nea haluaisi varmasti leikkiä niillä jos asemoituisin lattialle neulomaan. Lisäksi paidasta on nyt tulossa liian suuri, koska kuten todettua olen kutistunut... Tätä työtä en kuitenkaan aio purkaa, vaan teen sitten vaikka vähän lyhyemmät (ja vähän kasari-lepakkomalliset) hihat, ja kietoudun puseroon sitten kylmillä säillä. Jännittävänä vaihtoehtona olisi myös muuntaa ohjetta ja tehdäkin tästä takki. Tekeillä on vasta takakappale, joten vielä ehtii sooloilla.
Pitsineuleita: Peacock Feather Shawl. Ihanaa silkkivillalankaa, kaunis pitsikuvio... Shaaliparka jäi kesken koska kuvion edetessä keskittymistä kaksinkertaisiin langankiertoihin vaadittiin aina vain enemmän (ja eräs meillä asuva alle metrin mittainen henkilö aiheuttaa satunnaisesti keskittymisvaikeuksia). Hiljaa hyvä tulee, arvelen ma... Kyllä tämä tästä valmistuu, vaikka aikaa kuluukin. Riikinkukon pyrstön vieressä poseeraa kainosti silkkilanka, jonka oikkuiluista taannoin kirjoitin, tekeillä kappale pieneen asusteponchoon.
Kirjoneulesäärystin. Malli on vanhasta käsityölehdestä, olikohan tuo Novita vai jo Moda, ja säärystimet ovat tekeillä kanssa-asujalle. Ovat itseasiassa olleet jo pari vuotta. Hups. Minulla on ihan selityskin kyllä, neuloin nimittäin taannoin monen monta paria säärystimiä erilaisina tilaustöinä, ja kypsähdin lopulta pelkkiin putkiin täydellisesti. Nämä jäivät siis kesken sellaiseen tilaan, että ensimmäisen säärystimen päätösjoustimesta puuttui noin sentin verran.
Kaulahuiveja. Neulelaukun kätköistä löytyi keskeneräinen Branching Out ja neulehyllyn päältä Wavy. Branching Out valmistuisi nopeasti jos vaan saisin aikaiseksi jatkaa, Wavy taas menee purkuun koska punakeltaisesta värityksestä tuli liian harrypottermainen olo. (Lisäksi tähän kuvaan kuuluisi vielä ikuisuusprojektihuivini jonka unohdin etsiä kuvattavaksi. Tappio ei ole suurensuuri, sillä viininpunainen huivi viininpunaisella sohvalla ei varmaan olisi kovin kuvauksellinen. En ole neulonut ikuisuusprojektiparkaa aikoihin, mutta sillä ei kyllä ole kiirekään. Huivi kasvaa kerroksen silloin ja toisen tällöin, ja on valmis kun päätän että se on valmis, tai kun lanka loppuu.)
Mallitilkkuasteella on kolme työtä, jotka otan mukaan tähän listaan koska ne on saatava valmiiksi piakkoin: haalari Nealle Garnstudion Alpacasta, huppari Ronjalle Jaegerin Baby Merinosta sekä huivivaihtoon menevä kaulaliina All Tangled Up -blogin Pollylle.
Olikohan tässä nyt muka kaikki? Todennäköisesti jonkun kaapin pohjalla piilottelee vielä pari keskeneräistä neuletta viattoman näköisissä nyssäköissä odottaen sitä hetkeä, kun kuvittelen saaneeni puikoilla olevien töiden tilanteen hallintaan. Näistä on kuitenkin hyvä aloittaa. Raportoin tilanteen etenemisestä tai etenemättömyydestä sitten joskus myöhemmin.
19 kommenttia:
mä olen ottanut itseäni niskasta kiinni, että yksi työ kerrallaan. sillä ainakin minulla tapahtuu joskus silleen, että jos neuloisin vaikka samoksesta yhtä työtä ja vaikkapa nallesta toista, käsialani muuttuu molemmissa töissä. ja minulla on jo pari jonka toinen sukka on numeroa isompi. :(
Eihän minulla oikeastaan olekaan paljon keskeneräisiä neuleita... ;-) Hatunnosto sinulle kun saat nuo kaikki keskeneräiset valmiiksi/purettua:-)
He-hee! Tein tuossa viikko sitten omaa listaa ja niitä halvatun töitä löytyi lisää kahtena seuraavana iltana! Yritän minäkin vähän ryhdisäytyä, mutta oikeasti luulen että joitain töitä ei vaan ole tarkoitettu valmistuvaksi.
Ihanaa, että jollakulla muullakin on nyssäköitä siellä sun täällä ;)
Meillä isäntä jo vihjaili, että eiks ton ja ton vois tehä ensin valmiiks, eikä meinannu ymmärtää ku sanoin että en tarvii vähä hautua. Ja toiseksee pitäähän joululahjojakin jossain välissä alotella :)
O_o Että noin monta työtä kesken? Mulla on vaan yksi paidan takakappale, yksi sukka ja Mystery Shawl, Veeran bolero sekä yksi paita, johon pitäis ommella hiha... Että takarivi voi sitten nauraa. ;)
Muuten, meilläkin on viininpunainen sohva. :)
Minäpä voisin alkaa kannatusjäseneksi UFOsta FOksi - projektiin. Kaivelen pussukoita/muistiani ja palaan asiaan blogissani lähiaikoina. Ei mulla niitä ufoja niin kamalasti ole, mutta sitäkin sitkeämpiä tuntuvat olevan.
Kiitos Kristel :)Pitääkin kaivaa esiin kaikki keskeneräiset ja tehdä ne valmiiksi...
Hyvä idea! Tsemppiä viimeistelyyn! :0)
Minä tein joskus kaaauan aikaa sitten tuon paidan, jossa on erivärisiä ja eri pinnoilla olevia neliöitä. Tykkäsin kovasti, mutta alun alkaen siitä tuli S-kokoa.. meni onneksi kummitätille ;)
Hyvä idea ja mulla sama juttu jo menossakin! Ja keskeneräisiä töitä on ... *juoksee laskemaan korin sisällön* ... kai vissiin 7kpl, tosin suurin osa tyyliin sukka eli nopeasti valmista. Mutta pakko saada vähän keskeneräisiä valmiiksi, koska haluan aloittaa uusia isoja projekteja, jotka vievät sitten paljon aikaa. En kyllä ala tekemään jatkossakaan vain yhtä työtä kerrallaan, mutta kyllä 2-3 riittäisi. Neulepaita, aivoton sukka ja ehkä joku pitsineule tyyliin huivi tms. on hyvä yhdistelmä :-).
Hyvä esimerkki meille kaikille. Itsellä ei hetkellä ole kuin 3 keskeneräistä, yksi odottaa uudelleensuunnittelua, yksi tuomiota ja kolmannen aloitan tänään (tilattiin 2 pipoa, toinen on valmis ja toinen odottaa aloittamista).
Taisin ottaa viime viikolla varaslähdön viimeistelyviikoille. Ja hyvää vauhtia edistyy: 1 paita ja 1 huivi ovat viimeistelyä vaille valmiita :-)
Tsemppiä! :-)
Heh, mietinkin jo, että mahtaako kukaan enää kutoa duffeleita. Tsemppiä viimeisille metreille! :-)
Kristel, otetaanko kisa? Kummalla ensin duffeli valmis? :-) Multa puuttuu hupun sauma, hihojen kiinnitys, hupun reuna + etureunat... ja taskujen kiinnittäminen, sekä napit! (Napit tosin on jo ostettukin.) -Maria
Maria, mä luulen että sä voitat, kun olen itse aloittanut viimeistelyviikkoja neulomalla Eristä jokaisen liikenevän hetken. ;) Pitäisi oikeasti kyllä purkaa ne purettavat ja sitten neuloa duffeli loppuun. :D
millon olisi paras aika olla neulonta kanavalla? kun ei siellä kukaan koskaa tunnu puhuvan mitään. ja mä en keksi ite mitöäön puhuttavvaa
Anonyymikommentoijalle tiedoksi, että #neulonta on tosiaan aika hidas kanava. Keskustelu tapahtuu lähinnä pieninä purskeina aika satunnaisiin aikoihin. :) Kannattaa tulla kanavalle ja kysäistä josko ketään olisi paikalla, se varmaan herättelee.
Minä myös mukana viimeistelyviikoilla :-)
Mullakin on ainakin kaks puseroo kesken, kirjava ja vähemmän kirjava. Se vähemmän kirjava vaatii enemmän töitä. Enemmän kirjava vaatii enää etu - ja takakappaleen. Hihat on jo tehty. Niin, ja tietty ne kaikki pitää yhdistää.
Lähetä kommentti