Langanpäitä

Elämänlangalla suurena saavutuksena julistetaan, että Hei soturit -sliparin kuvioneuleosuus on valmis, färdig, done! Kaikki noin suurin piirtein puoli miljoonaa langanpäätä on kuviosta päätelty, ja kuvan ottamisen jälkeen olen itseasiassa myös neulonut kauluksen (ribbiä, samalla värillä kuin pääkallo) sekä ommellut olkasaumat ja neulonut pienet reunukset kädenteille. Velodromilla amerikkalaista jalkapalloa katsellessa oli taas hyvää aikaa neuloa ja viimeistellä ja sain lopulta toisen sivusaumankin ommeltua. Harmillisesti paksua puuvillaneuletta ei ehdi pestä ja kuivattaa ennen uudelle omistajalle lähettämistä.



Toisaalta pieni epätasaisuus ei ehkä haittaa, jos tarkoitus on vetäistä neule päälle Ilosaarirockiin Sielun veljien keikalle ja näyttää räyhäkkäältä. Tilaus kuului, että esimerkiksi kädentiet voi jättää mahdollisimman viimeistelemättömiksi, niin että neule on enemmän pusero josta puuttuu hihat kuin slipari. Päädyin poimimaan kädentien silmukat ja neulomaan pari kerrosta sileää neuletta niin, että pelkästään reunus rullautuu, eivät itse kädentiet - kuvittelisin käyttömukavuuden olevan niin parempi.

Pääntie on muotoiltu niin, että molemmat puolet ovat yhtä syvät. Alkuperäisessä villapuserossa, josta albuminkannen kuva on otettu, kallo on kuulemma ollut takana ja puseron etupuoli on ilmeisesti ollut oranssi, mutta päädyimme nyt siihen, että tätä sliparia voi käyttää kummin päin haluaa. Täytyy vielä pyytää, että mikäli käyttäjä uskaltaa ottaa kameran mukaansa festareille, hän ottaisi sliparista kuvan ihan tositilanteessa.

Näillä eväillä Elämänlangalla tähän viikkoon. Ensi viikolla ehkä sitten taas Huldan takin kuulumisia. Tai ehkä jotain seuraavasta tilausneuleesta.