Vihaan myös deadline-neulontaa. Lisäksi vihaan kirjoneuleen tekemistä, ja jätän touhun mieluusti lahjakkaammille yksilöille. Täysin sopivasti sainkin sitten loppuviikosta idean tuunata Nean vanhan florica-puseron idealla aikuisen kokoisen kaarrokeneuleen syys-Ullaan, jonka teemana on kirjoneuleet.
Kuten kuvasta näkyy, en osaisi tehdä siistiä kirjoneuletta vaikka henki riippuisi siitä. Aloitin siis hihoista, sillä kuten jokainen neuloja tietää, kannattaa aina ennen työn aloittamista huolellisesti neuloa mallitilkku eikä suinkaan rynnätä suin päin suoraan tekemään puseroa. Toisessa hihassa (joka muuten on ainakin kilometrin mittainen) kirjoneuleraita on siistihkö mutta kiristää hieman. Toisessa yritin sitten strategiaa jolla neuloin valkoisen pohjavärin normaalin napakasti ja ruskean kuviovärin löysästi, mutta tulos ei ollut sen parempi. Elättelen toiveita, että helman raitaan tai viimeistään kaarrokkeeseen mennessä keksin paremman systeemin, tai joudun häpeämään silmät päästäni ja mallini kieltäytyy kunniasta. Tietysti on myös mahdollista että kunnon kastelu ja muotoilu pelastaa tilanteen.
Koska deadline häämöttää uhkaavasti ja puserossa on valmiina vain puolitoista hihaa, suuntasin tietysti lankaostoksille. Sypressin taiteiden yön neuleillasta jäi käteen kuvan Gobi -kamelisekoite ja sen kolme kaveria. Lanka on oikeastaan paksumpaa kuin mitä normaalisti käytän, mutta sammalenvihreän sävy oli niin makoisasti juuri minun väriseni (ja Ullan jäsenet saivat neuleillan aikana mukavan alennuksen) niin sorruin lopulta. Nyt siis sen sijaan että neuloisin puikot sauhuten puseroa, mielessä pyörii kaikenlaisia käyttötarkoituksia 4x80 metrille paksua lankaa. Keskittymiskyky ei tosiaankaan taida olla vahvimpia puoliani.
Nyt taidan ottaa itseäni niskasta kiinni ja edistää Ulla-neuletta. Kertokaa te sillävälin minulle, miksi noin 5,5-millisillä puikoilla neulottava merino-kameli-alpakkasekoite haluaisi ryhtyä. Lisäksi voitte ajatella hyviä ajatuksia tietokoneestani, jolle sentään luojan kiitos kaukaa viisaasti ostettiin pari vuotta lisätakuuta niin että mahdollinen huoltokeikka ei romuta budjettia. Ensi viikolla sitten taas uusia kujeita Elämänlangalla, olettaen että pääsen intternettiin.
11 kommenttia:
(Pahoittelen jos oon istuttanut tuommoisia vihattavia ajatuksia päähäsi :)
Tuo merino-kameli-alpakka haluaisi varmaan joksikin syksyisiksi asusteiksi. Pidetään peukkuja läppärisi koossapysymisen puolesta. Itse oon kokoajan sydän syrjälläni että milloin oma toosani kosahtaa kokonaan, akku on jo poissa pelistä joten tää pysyy elossa vain piuhoissa. Rassukka.
Tuosta kamelilangasta voisi tulla Raha-huivi Knitted Lace of Estonia -kirjasta.
Vaihdan kirjoneuleen alkaessa puikot yleensä 0,5 - 1 mm paksummiksi. Muuten neule kiristää minulla pahasti. Mutta nätti pusero tuosta näyttäisi olevan tulossa :)
En muista missä amerikkalaisessa blogissa se oli, mutta siellä ehdotettiin että kirjoneuletta neuloo "pyöröjen sisällä", niin että kaapelilenkki on käsien ja itsen välissä ja neule ikäänkuin pyöräytetty ympäri. Pitäisi kokeilla.
Mäkin ehdottaisin langalle joko asuastetarkoitusta tai sitten tekisin siitä Ishbelin ... mul on oikea pakkomielle suunnitella joka langasta Ishbel, vaikken ole vielä oikeasti saanu mitään lankaa puikoille asti :-).
Jos keksit kirjoneuleonkkelmaan ratkaisun, olisitko niin kiltti, että jakaisit ratkaisun muittenkin kirjoneuletumpeloiden kanssa. Musta kirjoneuleet on ihania, mutta niiten kutominen kauheaa ja mun tekemänä jälki aivan alaarvoista :-(.
Tsemppiä koneen kanssa ja toive, että kestäisi oikein kauan kasassa. Meillä on parikin konetta ollut tuota sirkkelimallia ja tuulettimia on vaihdettu ja sorvattu etc. ja se on kyllä tylsää.
Kirjoneuleessa auttaa paitsi alituinen harjoittelu myös se, että väliin ikäänkuin vetää neulomiaan silmukoita erilleen puikoilla, jolloin riittävä löysyys varmistuu. Silittämisen jälkeen monet muhkut tasoittuu, joten toivoa on loppuun saakka!Terkuin "kirjoneuloja"
Kirjoneuleet on vaikeita. Ehkä Ullaan teemaan sopisi hyvät ohjeet myös tekniikasta, jos PÄIVI vaikka jatkais tuota opastustaan seuraavassa Ullassa?
Kameli tahtoo neuleliiviksi - jos lanka riittää sellaseen.
Mä en oo ikinä tajunnu metrien perusteella tai grammojenkaan perusteella mitään.
Ostan aina lankaa
A) liian vähän ja sit en saa täydennystä mistään
B) edellisestä oppineena ohjeen mukaan + "vähän" enemmän
C) edelleen A-kohdasta oppineena kauheen kasan, josta jää vielä ainakin yhteen samanlaiseen ellei enemmän yli
Langasta voisi tulla mukava ja kaunis ja käytännöllinen huppuhattukaulahuiviasuste naiselle syksyn kylmiin tuuliin. Siis sellainen joka ei näyttäisi pipolle eikä latistaisi kampausta (mikäli sellainen on, mulla ei ole :) ) vaan olisi "sivistyneen" näköinen asuste. Mää oon semmottinen pallopää ettei pipo käy sitten yhtään ja kovasti olen kaipaillut kaunista mallia huivipäähineeseen. Minusta tuo lanka voisi olla omiaan sellaiselle, ainakin väristä tuli ekana moinen härpäke mieleen. NooraV
En tiiä mistä mulle tuli samanlainen idea et vois tehdä kirjoneuleen Ullaan.. Saa nähdä tuleeko sanomista vai mitä. Semppiä sinne ahkerointiin ja hyviä viboja kohti konetta!
Jaksamista deadlinen ja tietsikkaongelmien kanssa!
Lähetä kommentti