Joskus jopa jotain nähtävää

Elämänlangalla eletään tänään taas jännittäviä hetkiä, kun Knotionsin kesänumeron pitäisi ilmestyä joskus tämän illan aikana. Minulla on tällä kertaa ilmestymässä vaihteeksi isompi ohje, Venla-pusero. Koska itsestään on vaikea ottaa julkaisukelpoisia kuvia, pyysin Zeskaa kuvaamaan, ja hän sai sekä neuleen että mallin esiintymään loistavasti edukseen.



Paidassa on käytetty Garnstudion Cotton Viscosea, joka on lojunut varastossani vuosikausia, ja josta jo kertaalleen joskus ennen Nean syntymää ehdin neuloa suurin piirtein puolikkaan paidan. Olen mitenkään kenellekään mitään lupaamatta elätellyt viime aikoina pienimuotoista "neulo lankavarastostasi" -projektia. Tavoitteeni on ollut valita uusiin töihin valmiiksi omasta hyllystä löytyviä ihanuuksia ja samalla ehkä hiukan säästää jättämällä lankaheräteostokset väliin. Molemmat tavoitteet ovat toteutuneet jotenkuten, joskin Little Knits on osoittautunut varsinaiseksi paheiden ja houkutusten pesäksi.



Viimeisin täysin tarpeeton "tuota on pakko saada" -lankaostos kotiutui jo joskus viime viikolla: kaksi vyyhtiä Handmaiden Sea Silk -ihkulankaa. Langassa on 70% silkkiä ja 30% Seacelliä joka on ilmeisesti yhdistelmä puuviskoosia ja merilevää. Järjettömän kaunista mutta hirveän liukasta lankaa, ja muistin taas (liian myöhään) että ai niin, silkkiä ei kannata yrittää keriä kerijällä vaan tehdä suosiolla kerä käsin. Samaten muistin (myöskin liian myöhään), että silkkilankakerää kannattaa lähteä purkamaan ulkopuolelta eikä kerän sisältä. Kun ensimmäinen vyyhti oli isolla solmukasalla sekä neljällä tai viidellä erillisellä yllämainittujen solmujen yhdistämällä kerällä tai mytyllä, päätin että on aika lähteä lasten kanssa ulkoilemaan. Pari tuntia leikkipuistossa selvitti sekä päätä että ilmeisesti lankaa, koska yksi vyyhdeistä on ehtinyt muuttua sieväksi pyöreäksi keräksi, mutta tulevat kesämyssyni ja -huivini eivät vielä ole ehtineet puikoille asti.



Muuta pitsilankapuuhastelua täällä harrastetaan kyllä, nimittäin edelleen Springtime Swirl -mysteerihuivia. Kuten kuvasta näkyy, lapsityövoiman käyttö on Elämänlangalla voimissaan, vaikkakin Nea kyllä väsyi kerimään TitanWoolin ohuenohutta huivimerinoa noin kolmannesvyyhdin jälkeen, ja jouduin itse jatkamaan loppuun.

Huomasin muuten, että maisterin lisäksi myös Elämänlankaa viettää viikon loppupuolella syntymäpäiväänsä: blogi on ollut toivottavasti ainakin jonkinasteisena huvinanne pian neljä vuotta lähes joka ainoana maanantaipäivänä. Ensi maanantain Elämänlangalla kenties jotain syntymäpäivätunnelmia. Siihen saakka neulomisiin!