maanantai 10. marraskuuta 2008

Luova tauko

Pitkin syksyä jatkunut palmikkokaulaliinaepisodi ehkä yhdistettynä runsaaseen muuhun neulesuunnitteluun söi salakavalasti Elämänlangalla neulomisen ilon liki kokonaan. Kun aloin stressata kaulaliinasta, en neulonut mitään muuta, ja kun stressasin ei tehnyt mieli neuloa kaulaliinaa joka aiheutti stressiä, ja niin edelleen. Onneksi Ullan rouva päätoimittaja pelasti minut pulasta ehdottamalla ihan yllättäen ja pyytämättä toisenlaista järjestelyä tekeillä olevalle ohjeelle. Kaulaliina siis odottaa parempaa viimeistelyä, kunnon kylpyä ja kuivattelua vielä toistaiseksi, ja Ullaan on minulta näillä näkymin tulossa muuta.



Neulelamaan löytyi yllättävä apu omasta lankavarastosta vihreän Nalle-kerän muodossa. Tästäkin saa itseasiassa syyttää neuleyhdistys Ullaa, sillä kerä oli peruja viime vuoden pikkujouluista. Päivänä muutamana eräs ystävä valitti palelevia varpaita, joten päätin sitten yllättää sukkaparilla. Pienellä salapoliisin työllä sain suurin piirtein oikean koon selville, ja sukat neuloituivat kuin itsekseen ihan siitä ilosta että tekeillä oli jotain muuta kuin kaulaliinaa. Sileät perussukat Nallesta ovat muuten yllättävän nopsat tehdä, kun on neulonut lähinnä ohuita sukkalankoja ja erilaisia pinta- ja pitsineuleita iät ja ajat.



Sukkien jälkeen ei ole edelleenkään riittänyt puhtia tarttua neulesuunnitelmiin, mutta onneksi aina voi neuloa peittotilkkuja. Torkkupeittoni alkuperäinen idea oli käyttää esimerkiksi sukkalankavyyhdistä jääviä pieniä nöttösiä, ja näissä loppuviikosta syntyneissä tilkuissa olenkin saanut tuhottua parin viime aikojen neulesuunnittelutyön jämiä. Ainaoikeinneule on kovin terapeuttista, ja pienet tilkkuset valmistuvat nopeasti ja täysin aivoja käyttämättä. Voisin ehkä jatkaa luovaa taukoa tilkkuviikolla tai ehkä toisellakin sukkaparilla, josko sitten taas jaksaminen riittäisi suunnittelutyöhön.



Vilautan nyt kuitenkin viimeisintä suunnitelmaa. Kuvan lapasten ohje ilmestyy seuraavassa Knotionsissa, jota olen jo viikon verran odotellut kuin kuuta nousevaa. Kyseessä on nimittäin ensimmäinen ihan kansainvälisesti julkaistavaksi hyväksytty ohjeeni. Numeron piti ilmestyä alkukuusta, mutta julkaisijan palveluntarjoajalla on ilmeisen pahoja teknisiä ongelmia. Elättelen toiveita, että ohje tulisi julki tällä viikolla.

Nyt jatkamaan peittotilkkuilua, ja sitten pohtimaan jos vaikka uskaltaisin rasittaa aivojani jollakin haastavammalla. Ensi viikolla taas sitten uutta Elämänlankaa.

6 kommenttia:

makepeace75 kirjoitti...

Minäkin elättelen samaa lapastoivetta ja laukkaan joka päivä katsomassa jokojoko. :o) Nuo ovat viihtyneet suosikeissani jo hyvän aikaa ja ne olisi tarkoitus saada puikoille, jos aika vain suinkin antaa myöden. Pitää vain keksiä joku muu lanka, sillä kyseistä yksilöä ei varastoistani löydy.

tikru kirjoitti...

:)) Noi lapaset on hianot. Jotenkin tunnistan ton odottavan fiiliksen.

Tiina kirjoitti...

Tosi kauniit värit noissa tilkuissa. Sukat olivat loistoyllätys. Niitä on kyllä kiva tehdäkin. Huomasin itse juuri, että tekemäni virhe sopii osaksi sukan pintaa, eli inspiraatio kasvaa kohisten edelleen. :) Nuo kauniit lapaset taitavat toistaiseksi olla taitotasoni ulottumattomissa, mutta jonain päivänä ehkä. :)

Kirsi kirjoitti...

Aivan mielettömän ihanat lapaset

Suvje kirjoitti...

Tosi ihanat nuo palmikkolapaset! Olen lukenut tätä sun blogia säännöllisesti jo parin vuoden ajan, kiva aina kattoa, mitä uutta olet sanut aikaan. :)Tuo onkin hyvä idea käyttää jämälangat tilkkupeittoon! Mullakin kertynyt jo aika lailla niitä jämiä...

MysteryKnitter kirjoitti...

Tyrmäävän upeat lapaset!