Olen pienestä pitäen rakastanut kirjoja. Opin vaivihkaa itsekseni lukemaan suunnilleen neljän vanhana, ja kouluikään mennessä minulle oli kertynyt jo oma pieni kirjasto. Teini-ikäisenä jouduin vaihtamaan kirjahyllyjä äidin kanssa: minun koululaishyllyni (sellaiset perinteiset valkoiset lastulevyhyllyt mutta hiukkasen pienennettyinä) muuttivat äidin ja isän makuuhuoneeseen ja minä sain isommat hyllyt. Samoihin aikoihin äiti sai olohuoneeseen koko seinän levyisen kirjahyllyn, joten eivät äidinkään kirjat täysin heitteille joutuneet. Kirjahamsterius on ilmeisesti sukuvika.
Kun koulussa sai uusia kirjoja, luin ne heti läpi kannesta kanteen. Olen myös tunnollisesti säästänyt kaikki ne vanhat koulukirjat, jotka sai ottaa kotiinsa lukuvuoden päätyttyä, ja aidosti harmittelin sitä että suurin osa tekstikirjoista piti kierrättää. Kun muutimme Harmoniaan, Teemu sai viimein vakuutettua minut siitä että vanhat koulukirjat voivat jäädä asumaan pahvilaatikkoon ladossa, eikä niiden ole pakko olla jatkuvasti kirjahyllyssä käden ulottuvilla. Muutoinkin Teemu on välillä toiminut järjen äänenä kirjaharrastuksen uhatessa karata käsistä. Kun siivosimme edesmenneiden isovanhempieni ullakkoa remonttia varten, hän vahti etten säästänyt ihan kaikkia kirjoja joita vintille vuosien varrella oli kertynyt. Itse olisin pitänyt tallessa kaiken, esimerkiksi maamiehen allakan vuodelta 1957 sekä ruotsinkielisen siipikarjanhoito-oppaan.
Kuten kuvista voi päätellä, muutto Harmoniaan ei erityisemmin edesauttanut kirjatilannetta, sillä kanssa-asujista löytyy toinenkin kirjahamsteri, ja muutossa talouden kirjasto suunnilleen kaksinkertaistui. Yllättävästi hyllytila kuitenkin riittää ja lisää saisi jos järjestäisi ja heittäisi kirjahyllyihin kertyneitä muita romuja pois. Kirjoja ei asu kasoissa lattioilla, paitsi minun työpisteeni ympärillä aina välillä... No, myönnettäköön että kirjoja kyllä on mm. käyttämättömät lastenvaunut täynnä ja ainakin yksi hyllyllinen pelihuoneen vaatekaapissa. Niin, ja toki kirjoja asuu lisäksi Nean lelulaatikoissa. Nealle on myös mieluisa leikki kaivaa eteisen kirjahyllyistä kirjoja, selata niitä raivokkaasti ja kantaa niitä ympäriinsä. Kirjaleikki saa jatkua kunnes kirjoja alkaa hajota, tähän mennessä rikki on mennyt lähinnä yksi Grishamin kansilehti mikä ei liene korvaamaton menetys.
Siinä vaiheessa kun neuleet alkoivat vallata alaa elämästäni, ne yhdistyivät luontevasti olemassaolevaan kirjahulluuteen, ja tuloksena on ollut oma pieni neulekirjasto. Tällä hetkellä neulekirjat taistelevat elintilastaan lankahyllyssä erilaisten kerien ja vyyhtien keskellä. Lisäksi neulekirjat ovat huomattavan hankalasti yhteiskuvaan suostuvaisia, sillä osa niistä sijaitsee jatkuvasti jossain epämääräisessä paikassa kuten pussissa jossa on keskeneräinen neuletyö, pinossa olohuoneen lattialla tietokonepöytäni vieressä, lainassa tai muuta vastaavaa. Kuten tämän postauksen alussa todettiin, neulekirjat lisääntyvät vaivihkaisesti ja vähitellen, joten niillekin täytynee kohta hankkia lisää hyllytilaa. Olisikohan hyvä idea heittää sänky pois, rakentaa kirjoista kehikko ja täyttää se langoilla? Mikäs sen mukavampi makuupaikka neulojalle.
Elämänlanka lopettaa tämän kirjallisen esittelyn tähän. Nyt lukijoilla on oiva tilaisuus päästä vaikuttamaan seuraavaan lähetykseen. Mitä sanotte, onko ensi viikolla luvassa:
a) Elämänlangan suosikit -neulekirjaesittely
b) Kurkistuksia lankahyllyyn
c) Joku muu, mikä
Nyt tältä viikolta kiitos, kumarrus ja näkemiin.
22 kommenttia:
B)-vaihtoehdon kannalla olis tää :)
A ja B kuulostavat hyvältä.
mustakin B-vaihtoehto kuullostaa hyvältä.
ilkeää, kun heti aamusta iski kammottava totuus päähän, huomenna kouluun! :(
Täältä ääni kirjaesittelylle. Olisi mielenkiintoista lukea, miten kirjat sijoittuvat sinun mielessäsi.
Lankavarastoon kurkistaminen olisi tosin sekin mielenkiintoista...
Ensin neulekirjat ja sitten lankavarasto. Tai toisinkin päin käy.
Kirjahamsterius on sukuvika. Mun serkun nykyinen mies sanoi pari vuotta sitten kun kävi mun isän luona ekaa kertaa, että oletteko te koko sakki ihan hulluja? Ihmetteli kirjojen määrää... :D Nyt se on jo tottunut siihen ja hänetkin on siis hyväksytty sukuun. ;D
Sekä a) että b) kiinnostavat täällä, voiko pyytää molempia...:-)
A ensin ja B sitten.
Kirjahamsteriudesta voi parantua, ainakin hetkittäin. Meilläkin oli kirjoja noin kolmen tavallisen hyllykön verran, kunnes iski kamala tilanpuute ja oli pakko alkaa karsimaan. Siinä vaiheessa kirjoja lähti kiertoon 2,5 kirjahyllyllistä, vain rakkaimmat kirjat jäivät. Kirjoja on sen jälkeen tullut hankittua jonkin verran, lähinnä puutarha/käsityöosastolle, mutta nykyisin kirjan ostaminen vaatii ensin tarveharkintaa, onko kirja oikeasti sellainen että sitä haluaa lukea uudelleenkin?
Lankahyllykurkistus!!!
A)
Luetteloin juuri menneellä viikolla vanhempieni luona olevat (viime muutossa sinne muutetut) kirjat ISBN-numeron kera. Luettelosta jäi suosiolla pois Neiti Etsivät ja jotkut hevoskirjat "nuorille naisille", joista viimeiseksi mainittuja en edes ole lukenut, mutta sukulaiset niitä ovat minulle tuoneet. Tulos oli 212 kirjaa. Ja niistä puuttuvat ne noin 300 Aku Ankan taskukirjaa, muut sarjakuva-albumini ja ne kirjat, jotka ovat nykyisessä asunnossamme. Albumien määrä en viitsi edes alkaa arvioimaan, mutta kirjoille saattaisi riittää 50...
Äiti ehtikin jo tiedustelemaan mitä minä aion kirjoilleni tehdä. Vastauksena tarjosin, että jätän sen perillisten huoleksi..
Isä on nätisti jo ehdottanut, että voisin kärrätä kirjani divariin.
A ja B kuulostavat molemmat äärimmäisen kiintoisilta, mutta kallistun kuitenkin neulekirjaesittelyn kannalle. :-)
A ja B, tässä järjestyksessä.
Tulethan Leppävaara-tapaamiseen Epsteinin kanssa, tulethan...?
Ja jos kuvaamasi kaltaiseen sänkyratkaisuun päädytte, niin varo, ettet unohda puikkoja lankakerien joukkoon! :D
-Maria
Derea-parka! Eiköhän se kouluvuosi taas siitä... Itseasiassa olet 30-vuotias ennen kuin huomaatkaan. ;)
Maria, aiheellinen varoitus! :D Ja juu, yritän muistaa tuoda kirjat näytille.
Täältä myös ääni sekä kirjoille että langoille. Ja top10 -lista, hyvä ajatus!
Mää kannatan ekaksi kirjaesittelyä ja (välipalaa odotellessa) ensi viikolla lankaesittelyä ;)
Pitäisiköhän sitä painella kaupoille, ensimmäinen osakin oli mukava, entäs tuo toinen(over the edge).... ;)
Neulekirjojen parhaat esiin vaan!
Minä muuten olen onnistunut kehittämään pahemmanpuoleisen kirjahamsteriusmania täysin ilman kotikasvatusta tai geneettistä perimää ;-). Kirjat vain ovat niin ihania, ja niitä on niiiin ihanaa ostaa. Minulla keräily painottuu tällä hetkellä nuortenkirjoihin, joita lukemaan sitten houkuttelen/painostan/lahjon lapsiani...
Kirjaesittely! :0)
Ensin langat, sitten kirjat :-) Ja kehittele vaan uusia malleja. Roosa-huivi on puikoilla, ihana malli! Menee telkkua katsellessa, mutta ei ole tylsä :-)Ja kaunis huivi on tulossa!
Langat ensin. :) Meilläkin on kirjahamstrausta suvussa, mutta neulekirjoista en ainakaan vielä ole onnistunut innostumaan.
Kaikille kirjahamstereille tiedoksi että kirjoista voi myös luopua. Itse koin herätyksen muutama vuosi sitten Bookcrossingin kautta. Mun blogissa on linkit mun Bookcrossing-kirjahyllyyn, käykää katsomassa sieltä mistä on kyse!
Tervetuloa mukaan vaan, varoittelen vaan että kirjahamstraus saattaa jopa lisääntyä bookcrossingin jälkeen kun sitä kuvittelee saavansa niin paljon lisätilaa kirjahyllyihin :-)
Cairbre, olen kyllä tietoinen bookcrossauksesta, sekä kämppis että moni muu kaveri harrastaa. Mua ei ole kiinnostanut hirveästi, joskus olen vapauttanut kyllä kirjoja kaupungille ilman mitään "virallista" organisaatiota mutta yleensä en kykene luopumaan kirjoista. ;)
B! Ehdottomasti B!!
Bookcrossauksesta oli uutisten loppukevennyksessä joku ilta sitten... Miten sitä voi raskia luopua kirjoista?
Lähetä kommentti