maanantai 1. syyskuuta 2014

Villasukat jalkaan

Tänään vähän ihmettelin Facebook -syötteessäni, että mikähän villasukkapäivä mahtaa olla, kun siitä niin moni kirjoittaa. Hetken kaiveltuani huomasin, että kyseessä on avoin Villasukat jalkaan -tapahtuma, joka alkaa tänään ja jatkuu läpi syksyn. Tokihan olin tässä jo mukana tietämättänikin, sillä sään kylmetessä tutut polvisukat ovat kaivautuneet esiin kaapista.


Joku saattaa muistaa nämä Wollmeise -polvisukat jo keväältä. Vaan mikäs tuolla varpaissa pilkottaa?


Paikkalankahan se. Sukat olivat viikonloppuna mukana reissussa ja huomasin, että tuttuun tapaan se kohta, joka jää isovarpaan kynnen ja ulkokengän väliin on hankautumassa rikki. Kerrankin ehdin hätiin ja pääsin paikkaamaan ennen kuin lanka oli ehtinyt katketa mistään kohdin, jolloin vahvistaminen oli vielä jopa minun parsimistaidoillani helppoa. Yleisön pyynnöstä huolimatta otin pari kuvaa siitä, miten parsiminen tapahtuu, jos vaikka lukijoissa olisi joku muukin, jolle tämä jännittävä taito on uutta opeteltavaa. Tunnustan siis auliisti, että itse olen ryhtynyt parsimaan sukkia vasta sen jälkeen, kun olen alkanut pitää ohuesta langasta neulottuja polvisukkia. Nilkkasukat syntyvät käden käänteessä, mutta polvareita varten pitää oikeasti nähdä vaivaa, joten motivaatio oppia paikkaamaan reiät on myös suurempi.

Parsimista varten tarvitaan parsinneula, lankaa ja mieluusti joku parsimissienen tapainen kova asia, jonka voi laittaa sukan sisään taustatueksi. Koska parsinneula on tylppä, tähän käyvät vaikka omat sormet. Minulle osui näitä kuvia ottaessani käteen tyhjä vesipullo. Langaksi kannattaa mikäli mahdollista valita pikkuisen alkuperäistä lankaa ohuempi vastaavan koostumuksinen lanka, sillä paikattu kohta on vähän muuta sukkaa paksumpi.


Isoäitini parsi sukkia aikoinaan ompelemalla kuluneen kohdan ympärille jälkipistoja ja tekemällä sitten tiiviin punotun verkon parsinlangasta. Tätä tapaa olen yrittänyt oppia, mutta se on osoittautunut minulle mahdottomaksi. Sitten katsoin muualta ohjeita ja totesin, että jos ei anna neuleseen tulla ihan suoraan isoa reikää niin parsiminenhan menee ihan täsmälleen samoin kuin ompeleminen silmukoita jäljitellen. Yllä olevassa kuvassa olen aloittamassa ompelua. Langan häntä pistää esiin parin silmukan päästä, sillä olen todennut että on helpompi työntää se jälkikäteen nurjalle puolelle pääteltäväksi kuin etsiä oikeaa aloituskohtaa nurjan kautta. Varsinainen ompelupätkä tulee esiin silmukan alaosan läpi. Seuraavaksi neula viedään seuraavan silmukan molempien puoliskojen alta ja kiristetään lanka...


...ja sitten pujotetaan lanka aloitussilmukan kautta viereisen silmukan läpi ja taas kiristetään.


Ompelu menee siis ylä- ja alaosassa "puolikkaan silmukan verran" vinoon: yläpuolella kokonaisen silmukan takaa, alapuolella yhden silmukan läpi nurjalle puolelle ja viereisestä läpi takaisin oikealle. Seuraavalla kerroksella takaisin palatessa mennään sitten läpi noista alla ommelluista silmukoista ja yllä taas yläpuolella olevan silmukan takaa.

Näissä yleishyödyllisissä tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Täytyy ehkä myöntää, että aihepiiri johtuu osittain siitä, että viime viikolla vilautettu myssy on kyllä neulottu valmiiksi, mutta kukaan ei ole kastellut, kuivattanut muotoonsa ja päätellyt saatika sitten valokuvannut sitä. Ensi viikolla sitten ehkä valmiiksi asti!

3 kommenttia:

iso gnu kirjoitti...

Hienosti ennakoitu ja tuli siistiä jälkeä.
Hamassa nuoruudessani olin perheemme ylimmäinen parsija. Se lankesi perheen vanhimmalle lapselleja tytölle kuin Manulle illallinen. Ja siitä riitti noilla langoilla isossa perheessä.
Koulussakin(siis Tipulassa) opetettiin parsimaan. Ensin neulottiin suorakaiteen muotoinen kaitale ja sitten siihen parsittiin eri tavoin. Posmotin (en opettajan kuullen! ei silloin) että hullun hommaa. Olisin voinut tuoda ihan todellisia parsintakohteita kouluun ja koko luokalle!Niin äkämystynyt olin, että kun työ saatiin kotiin , niin hävitin.

Maija Hakanen kirjoitti...

Loistava idea ennakoida reikiintyminen. Helpompi ja siistimpi tapa parsia, kuin kursia kokoon reikäistä sukkaa ja tehdä sitä korinpohjaa.

MysteryKnitter kirjoitti...

Sä olet mestari, K!