maanantai 10. syyskuuta 2012

Kuumeista menoa

Elämänlangalla viikko alkoi kuumeisissa merkeissä. Joel heräsi eilen iltayöstä 40 asteen kuumeessa, joten päivän ohjelmassa on kuunnella tuhisevaa lasta.

Tauti on vakavampaa sorttia, jos lapsi saa luvan pelata Angry Birdsiä minun tietokoneellani, mutta toteaa parin kentän jälkeen, että ei jaksa kun sattuu. Sen sijaan lapsen syliin pääsi uusi suosikki, pieni Angry Birds -pehmolelu, ja nyt on aamutorkkujen aika.


Oikean kuumeen lisäksi ohjelmassa on ollut kuumeista langanpäiden päättelyä. Toiset tilauksessa olleet lasten sormikkaat ovat olleet valmiina jo jonkin aikaa. Langanpäiden määrä oli vain niin lannistava, että käsineet käivät päiväkausiksi sohvankulmalle odottamaan. Eilen illalla sain sitten viimein otettua itseäni niskasta kiinni. NFL:n jenkkifudiskausi alkoi, joten sen kunniaksi söimme pienellä porukalla liikaa texmexiä ja istuimme sitten yötä myöten katsomassa yhtä avausmatseista. Myös langanpäiden päättely on seurassa hauskempaa!


Sormikkaille tekivät seuraa vaaleanvihreät sukat, jotka ovat jo varmaan pari kuukautta olleet neljän langanpään päättelyä vaille valmiit. Näiden suhteen oli jo aikakin ryhdistäytyä, sillä paljasjalkakausi alkaa olla ohi, mutta parillisten sukkien metsästys minun vaatekaapistani vaikuttaa aika tuhoon tuomitulta yritykseltä.

Eilen päättelin vihdoin ja viimein langanpäät myös monta kuukautta kaapissa hävenneestä Huldan takista. Kun suuritöinen neule osoittautui sinänsä kyllä oikein hyväksi, mutta vain minulle täysin väärän malliseksi, en jaksanut vaivautua. Neuleelle löytyi kuitenkin paremman mallinen käyttäjä, joten nyt on takistakin langanpäät pistelty piiloon. Nyt myös tiedän vähän paremmin, miten minun kannattaisi muotoilla tuontapainen neule itselleni. Voi siis olla, että pääsen taas jossain vaiheessa neulesuunnittelemaan.


Jotta totuus ei unohtuisi, jatketaan Elämänlangalla myös uusien langanpäiden tuottamista. Työn alla kolmannet pienet sormikkaat, tällä kertaa Joelille. Hetken aikaa kesti jäljittää, mitä lankaa tämä on. Kyseessä on Östergötlands Ullspinnerin 100 % villalanka Visjö, jota aikoinaan sain Tinttamarellista. Neuloin siitä Ullaan kaulurin ja kaulaliinan miehelle. Langan loppu oli aivan hirveässä solmussa, mutta Zeska otti epämääräisen mytyn selvitettäväkseen. Kesällä Ropeconissa sainkin sitten suoraan käteen toimitettuna kauniin pyöreän kerän. Kerästä riittää Joelille sormikkaiden lisäksi myös villasukkiin, vaikka superwash-käsittelemättömässä villalangassa onkin riskinsä.

Tällaisissa melkoi aikaansaavissa tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla toivottavasti terveitä lapsia ja ehkä jotain aivan muuta neulerintamaltakin.

Ei kommentteja: