Kotimaanmatkailua

Elämänlangalla harjoitettiin harvinaista itsenäistä kotimaanmatkailua viikonloppuna, kun Tampereella asuva ystävä piti yhdistetyt syntymäpäivä- ja valmistujaisjuhlat. Pitkästä aikaa päätin sitten jättää perheen oman onnensa nojaan ja lähteä reissun päälle. Toisen ystävän kanssa varasimme hotellihuoneen Omenahotellista ja junailimme lauantaina kohti pohjoista. Juhlat olivat työväenmuseo Werstaan tiloissa, ja totesin että voisi käydä joku kerta paremmalla ajalla tutustumassa ihan museon näyttelyihinkin, esimerkiksi tekstiiliteollisuusmuseoon.



Juhlissa oli ruuan, juoman ja kakkujen lisäksi musiikkia, kun Rehtorit tekivät yksityistilaisuuskeikan. Taas kerran osoittautui kyllä hyväksi tavaksi kantaa korvatulppia olkalaukussa. Tutummat arvannevat, että punk ei todellakaan ole minun musiikkiani, mutta ylläolevan klipin Perjantain ja maanantain välinen yö -biisin soidessa oli pakko nousta mukaan hyppimään:


Perjantain ja maanantain välinen yö
Musta tuntuu että mun sydän lyö
220 bpm
Ja mä tahdon kaikkee vähän enemmän

Sopi vain niin hyvin tähän vapaaviikonlopun tunnelmaan. Juhlan loputtua puolenyön jälkeen tuli sitten vielä hotellilla parannettua maailmaa ystävän kanssa kunnes päivä valkeni kesken juttelun ja uni voitti hetkeksi.

Ennen sunnuntain kotiinlähtöä tuli vielä kokeiltua Ruokaravintola Elsa, jonka sunnuntaibrunssia seurue lämpimästi suosittelee. Ruoka oli hyvää ja palvelu ystävällistä, ja ravintola pieni ja viihtyisä. Koomakin vähän hellitti syödessä, vaikka totesinkin että alan kai tulla vanhaksi kun parin tunnin yöunilla ei enää ole aivan pirteä ja koherentti.

Entä ne neuleet? Vähitellen, vähitellen. Kirjaan tulossa oleva huivi reissasi mukana ja eteni taas junamatkaillessa, ja kotisairaalan pikkupotilaat alkavat olla jo sellaisessa kunnossa että huomenna on päiväkotipäivä ja äiti pääsee taas neulesuunnittelemaan uusin voimin virkistysmatkan jälkeen. Näillä eväillä taas tähän neuleviikkoon, ja ensi viikolla taas uutta Elämänlankaa.