Elämänlangalla elellään mukavan rauhallisessa välipäivien välitilassa, kun ei ole kiire minnekään. Herätessä uhkasi unohtua, että on maanantai ja blogipäivä!
Jouluneulomisetkin on nyt neulottu.
Nämä sukat päätyivät veljelleni ja hänen perheelleen, ja yhteiskuvasta jäi vielä äidille mennyt pari joka valmistui vasta joulupäivänä. Tyypilliseen tapaani keksin vasta viikkoa ennen joulua, että neulotut lahjat olisivat kivoja, ja vähän uhkasi siis tulla kiire, mutta onneksi yksi sukkapari oli jo valmiina ja muut neuloin Nallesta ja seiskaveikasta, eli nopeahan niitä oli tikutella. Stressiä en kuitenkaan ottanut, ja totesinkin että osa joululahjoista jäi kauppaan josta ne saapuvat jälkitoimituksena sitten kun juhlitaan pakkasukkoa. Eikös se ole joskus tammikuun puolella?
Tänäkin jouluna ehdin mukaan yhteen jouluvaihtoon, ja sain Tyrniltä ihastuttavan paketin. Siinä oli Finnwool-karstalankaa, namusia (jotka katosivat parempiin suihin heti jouluaattona), pussillinen seetripuulastuja sekä sievä pieni Multnomah-huivi (linkki Ravelryyn). Muutenkin olin ollut kiltti, ja sain toivomaani suklaata (jotka myös menivät jo, hups) sekä lahjakortin hierontaan.
Neulojat auttoivat muutenkin suuresti meillä jouluaaton toteutumiseen. Nea oli kovasti toivonut sormusta jossa on sydän, rantapalloa sekä lasten kangaspuita. Sormus löytyi Anttilasta, mutta rantapalloja ja lasten kangaspuita ei sitten ollutkaan niin helppo paikallistaa. Ensiksi mainitun suhteen apuun riensi Marjut, joka lahjoitti ystävällisesti Citymarket Sellon mainospallon, ja jälkimmäisessä pulmassa avusti Makepeace jonka sängyn alta löytyivät aidot Brion kangaspuut joita ei kuulemma enää edes valmisteta. Minulla on itselläni ollut samanlaiset Briot, mutta ne ovat salaperäisesti kadonneet maailmasta, joten näiden löytyminen oli kovin onnekasta.
Nyt vetäydyn takaisin rauhaisaan lomailuun. Ensi viikolla sitten kenties katsaus Elämänlangan kuluneeseen neulevuoteen. Tai ehkä jotain ihan muuta.
4 kommenttia:
Hei!
Tulin vain kiittämään hyvästä joulunajasta; luen blogiasi säännöllisesti - kommentoin varsin harvoin yhtään mihinkään, mutta nyt tuli sen aika. Olen joulunpyhinä neulonut Paula- puseroa ja lukenut lahjaksi saamaani Anja Snellmanin Lemmikkikauppaa. Paula on hyvällä ohjeistuksella ryntäiden kohdalla, kirjan pääsin loppuun - ja loppukiitoksista löysin nimesi! Näin pieni on tämä maailma.
Mulla on tuollaiset kangaspuut, siskon vanhat. On ne ihanat, tein niillä villahuivin itelleni, mutta jäi vähän lyhyeksi. Pitää tehdä pitempi loimi seuraavalla kerralla :D
Moi. Mitäh... Eikö noita lasten kangaspuita enään valmisteta? Mihin maailma on oikein menossa? Itse muistan saaneeni joskus 10 veena kyseinenlaisella kapistuksella+ virkkauksella äitin avustuksella tehtyä ensimmäiselle minua nuoremmalle pikkuserkulleni ristiäislahjaksi tuttipullon lämmitin/kuljetuspussukan
Maailma muuttuu.
Lähetä kommentti