maanantai 24. syyskuuta 2007

Varastokirjanpitoa

Taannoisen blogitauon aikana Elämänlangalla tehtiin muutakin kuin ulkomaanmatkailtiin. Vaikka en itse osallistukaan kymmenen prosentin vähennysprojektiin, tekivät muiden lankahamstereiden inventaariot minut uteliaaksi. Niinpä päätin, että kyllä täälläkin on inventaario saatava aikaiseksi. Koska pienet avustajat yleensä pikemminkin hidastavat kuin nopeuttavat tällaisia toimituksia, kutsuin mukaan yhden jos toisenkin kaverin.



Koska lankavarastoni on muodostunut salakavalasti vuosien mittaan enkä koskaan alunalkaenkaan tullut laskeneeksi mitään lankamääriä, ei minulla ollut harmainta aavistusta varaston todellisesta koosta. Jo vuosia olen pitänyt jääräpäisesti kiinni tarinasta, että varastossa on "noin kolmekymmentä kiloa" lankaa.



Yllätyksekseni arvio olikin lähellä todellisuutta, ja lahjoitettuani muutaman lankakilon inventaarioavustajille, lankavarastoni suuruus oli taulukon mukaan naurettavan pienet 23 kiloa. Arvioin tosin, että 25 kiloa olisi paljon lähempänä totuutta, sillä taulukko antoi välillä kummallisen pieniä lukuja ja lisäksi olen melko varma että jossain sohvan takana tai kaapissa piilottelee yksi jos toinenkin lankanyssäkkä joka unohtui laskuista.



Luulen, että lankavaraston kutistuminen johtuu ennen kaikkea viime vuosien aktiivisesta pyrkimyksestä poistaa varastosta kaikki puhumattomat langat lahjoituksin ja lankavaihdoin. Nyt voinkin iloisena todeta, että valtaosa nykyisestä varastosta on oikeasti ihkulankaa, joka inspiroi neulomaan, ja ongelmaksi käy pikemminkin ajan kuin ideoiden puute.



Hihiteltyäni viikon verran sille, että lankavarastokirjanpito näytti kymmenisen kiloa vähemmän kuin olin arvioissani tohtinut veikkailla, päätin kiireesti tehdä tilanteelle jotain. Aloitin Wienistä etsimällä puserolankoja, mutta päädyin sitten lopulta ostamaan vain yhdet nilkka- ja yhdet polvisukkalangat ja kaksi kerää ohutta Silk Gardenia. Sukkalangat ovat Lana Grossan iiiiiiiihanaa Meilenweit Seta/Cashmerea joka on tunnultaan vielä astetta mukavampaa kuin Regia Silk. Niin, ja tuli sieltä ehkä pari tavallisempaakin sukkalankakerää kerättyä mukaan.



Ettei koko lankabudjetti kuluisi ulkomailla, tuin sitten myös lähilankakauppoja. Neuletikissä on Hjertegarnin syksyn uutuuslankoja, ja olen kantanut reippaasti kotiin kahta väriä Merino Silkiä ja kolmea väriä Ciao Trunte -merinovillaa.



Pahin repsahdus tapahtui kuitenkin Menitassa, kun olin ostamassa yhtä (1) kerää Eskimoa Langankuluttajalle lähetettyä laukkua varten. Ensin Jaegerin lakkautetut merinovillalangat huutelivat, ja hyvin alkanut väistöyritys ("Ei tätä ole tarpeeksi puseroon minulle.") kilpistyi myyjän vakuutukseen että varastossa on lisää. Sitten kassan taakse strategisesti sijoitetut Grignascon Cashmere -kerät huutelivat, ja kun melkoisessa lankahumalassa hoipuin bussille totesin sitten ostaneeni kalleimmat sormikaslankani koskaan. Enkä minä edes erityisemmin pidä sormikkaiden neulomisesta.



Kaikkien näiden repsahdusten, Tuulian lähettämien Knitpicks -huivilankojen ja Excel-taulukon korjailun jälkeen lankavarastokirjanpitoni näyttää tällä hetkellä jo vähän kunnioitettavampaa himpun päälle 32 kilon lukemaa. Lisääkin tosin mahtuisi, ja on etäisesti mahdollista että Joku(TM) tilasi hieman tarjouksessa ollutta Yorkshire Tweediä Jannette's Rare Yarnsilta.



Koska myös Kela muisti kirjeellä ja ilmoitti äitiysrahan vaihtuvan kotihoidon tukeen ja kuukausitulojen siis laskevan yli puolella, lienee parasta yrittää seuraavaksi hieman hillitä liki maanisiksi yltyneitä lankaostoksia ja keskittyä neulomiseen. Viikonloppuna sitäkin lajia tuli harrastettua reippaanlaisesti, sillä Ullan deadline oli eilen. Tällä kertaa täytyy myöntää, että oli hieman anottava lisäaikaa arvon päätoimittajattarelta, sillä valokuvat jäivät vielä ottamatta ja kokosarjoitukset laskematta. Neuleen vastaanottaja kuitenkin piti tuotoksesta, joten puurtaminen kannattanee.



Tämä päivä täytyykin sitten omistaa kirjoittamiselle, että materiaalit eivät ole aivan järjettömän myöhässä. Näihin kuviin, näihin lankoihin ja näihin tunnelmiin, siis. Ensi viikolla lisää Elämänlankaa.

4 kommenttia:

Vertsu kirjoitti...

Ei se määrä vaan se laatu... ja laatuasiat näkyisikin olevan hyvissä kantimissa. Kelan maksama harrastemäärärahanakin tunnettu kotihoidontuki ei tosiaankaan mahdollista kovin suurta lankavaraston kasvattamista saati laadun parantamista. -Nim. 4_kk_kotihoidontuella_päästäkää_minut_töihin

Cattleya kirjoitti...

Tässä yhteydessä haluan kuitenkin painottaa, että kotihoidontuki on suorastaan ruhtinaallisen suuri verrattuna siihen, mitä saa yli 3-vuotiaan hoitamisesta kotona (= 0 euroa). Mutta kummasti sitä vain sitkutellaan ja puretaan hyvinä aikoina hamstrattujen harrastemateriaalivarastojen vuorta :).

Omantunnon rauhoittamiseksi: materiaalivaraston painon täytyy olla aina suurempi kuin jälkikasvun yhteenlaskettu paino :D.

Rouva Oranssi kirjoitti...

Voisitteko ystävällisesti lainata suurehkoa pöytäliinaa suun pyyhkimistä varten, koska olen hieman kuolannut tässä kuvia katsellessa?

Cattleyan kommenttiin viitaten voinen painua ostamaan noin sata kiloa lankaa...! :-) (Haa: kolme koululaista!)

MysteryKnitter kirjoitti...

Ai sulla on Excel kuitenkin! Sehän on kiva. Mulla varastokirjanpidon kertoma lankamäärä on paukkunu jo yli kymmenen kilon, mutta mä yritän epätoivoisesti pienentää sitä.