maanantai 29. tammikuuta 2007

Aloittelijaystävällistä

Oikeastaan kaikki alkoi Youtubesta ja satunnaisesta mielleyhtymästä. Koneella tulee vauvanhoidon ja neulomisen ohessa selailtua kaikenlaisia satunnaisia sivuja, ja päivänä muutamana etsin sitten videopätkiä Rent-musikaalista. (Tango Maureen on loistava, ja Seasons of Love jää aina soimaan päähän.)

Looginen jatkumo musiikin kuuntelusta oli eksyä Amazonin sivuille ja tilata saman tien koko elokuva DVD:llä. Kun taas pelkän yhden elokuvan tilaaminen tuntui turhalta, mukaan ostoskoriin eksyi myös pari neulekirjaa.



Maisteri Elämänlangan neulekirjakokoelma karttui siis männäviikolla kahdella uudella teoksella: Kay Gardinerin ja Ann Shaynen Mason-Dixon Knitting sekä Stephanie Pearl-McPheen Knitting Rules!

Kirjoilla on paljon yhteistä. Molemmat juontavat juurensa neuleblogien maailmaan. Kay ja Ann kirjoittavat yhdessä blogia Mason-Dixon Knitting ja Stephanie on tietenkin suosikkibloggaajani Yarn Harlot. Molemmat kirjat on kirjoitettu niin, että aloittelevakin neuloja saa niistä paljon irti, mutta niistä on iloa myös enemmän neuloneelle. Tosin saatan olla tässä hieman puolueellinen, koska olen fani. (Kun kasvan isoksi, minusta tulee Stephanie!)



Kirjojen suurin ero on siinä, että Mason-Dixon Knitting on enemmän ohjekirja, kun taas Knitting Rules! on ennen kaikkea kirja neulomisesta. Kumpikaan ei kuitenkaan ole perinteinen neulekirja, sillä molemmissa olevat neuleohjeet ovat pikemminkin suuntaa-antavia. Knitting Rules! tarjoaa "reseptejä" esimerkiksi perussukkaan tai myssyyn ja vinkkejä erilaisten versioiden tekemiseen. Mason-Dixon Knittingin ohjeet ohjaavat kokeilemaan sinänsä yksinkertaisiin projekteihin erilaisia värejä ja neulepintoja, ja helpoista perusohjeista voi kehittää aina vain haastavampia variaatioita. Yhteistä on huumori: molemmissa kirjoissa on hauskaa neuleaiheista luettavaa sellaisellekin, joka on neulonut jo pidempään eikä varsinaisesti tarvitse kirjojen ohjeita.



Myös ulkoasut ovat erilaiset. Knitting Rules! on suunnilleen tavanomaisen pokkarin kokoinen pehmeäkantinen mutta suhteellisen paksu kirja. Sivut ovat mattapintaista paperia, sisältö on enimmäkseen tekstiä ja kuvat ovat piirrettyjä. Mason-Dixon Knitting taas on amerikkalaistyyppinen neulekirja parhaimmillaan: sivut ovat noin A4-kokoa, paperi paksua ja kiiltävää ja kirja on täynnä loistavan kauniita ja värikkäitä valokuvia. Herkulliset kuvat saivat jopa yleensä aina vain haastavampia ohjeita etsivän maisteri Elämänlangan pohtimaan jämälankojen käyttöä värikkäisiin ainaoikein neulottuihin log cabin -tilkkuihin.

Summa summarum: kumpikaan kirja ei ostoksena kaduta laisinkaan, vaikka maisteri Elämänlanka ei toivottavasti neuletaitojensa perusteella enää ole aivan täysin kohderyhmää. Molemmat ovat hyviä valintoja aivan aloittelevallekin neulojalle, sillä tarvittaviksi ennakkotaidoiksi riittää silmukoiden luominen ja päätteleminen sekä oikea ja nurja silmukka. Haastavia ohjeita ja ideoita etsivälle nämä kirjat eivät ole, mutta kevyestä neulelukemisesta pitävälle kokeneemmalle neulojalle kyllä.



Haastavista ohjeista puheenollen, maisterin vuoden 2007 toinen valmis työ ei ole haastavaa nähnytkään. Muistatteko, kuinka hauskaa oli huomata oppineensa neulomaan peruslapasen tai perussukan ilman ohjeita? Näemmä kokemuksen karttuessa perusvillatakkikin onnistuu. Lämpimästä takista saan kiittää suurelta osin SNY-tonttuja, jotka vielä jouluksi lahjoittivat lahjakortin Menitaan (paljon kiitoksia!). Päätin ostaa lankaa johon en luultavasti omine rahoineni päätyisi, ja keräsin mukaani kilon ruskeaa Big Woolia sekä 12-milliset pyöröpuikot. Perustakki sai (viitaten viimeviikkoiseen merkintään) alustavasti nimekseen Bruno.

Nyt kysytäänkin taas lukijoiden mielipidettä. Onko tällainen paksu sileä villatakki liian perusneule tarjottavaksi Ullaan? Jos ei, mikä takille nimeksi? Kelpaako Bruno, vai onko aiheellista keksiä jotain naisellisempaa? Ohje olisi tämän merkinnän otsikkoon viitaten varmaankin melkoisen aloittelijaystävällinen, mikä ei luultavasti olisi mitenkään paha asia.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös tämän viikon Elämänlanka. Maisterilla on kädet täynnä töitä Lankahamstereiden alkujärjestelyjen kanssa, osallistujia on näet noin 140 eli suunnilleen tuplamäärä viime vuoteen verrattuna. Onneksi innokkaita apuemäntiä löytyi tarpeeksi!

Katsotaan, josko ensi viikon Elämänlangalla jo olisi perinteiseen helmikuiseen tapaan vuorossa langanostovieroitusoireita, vai kestääkö maisterin hyvä lankalaihdutusmotivaatio jopa puoleenväliin kuuta. Oli niin tai näin, ensi viikolla taas uutta Elämänlankaa.

14 kommenttia:

Marjut kirjoitti...

Mitä, sinäkin Brun... Brut... Kristelini? Ei, lausetta "kelpaisiko tämä Ullaan" ei missään nimessä suvaita ja se pyydetään välittömästi deletoimaan. Tietenkin sun neuleesi kelpaavat!

Anonyymi kirjoitti...

Toki Ullaan ja nimi on oikein hyvä. Meitä ei-vielä-niin-hyviä-neulojia on paljon ja hyvät perusohjeet ovat vaikeita löytää, joten mielellään sellaisia myös julkaisuun.

Anonyymi kirjoitti...

Uudet kirjasi kuulostavat kyllä houkuttelevilta. Minusta olisi mukavaa nimenomaan lueskella neulekirjoja, eikä ainoastaan neuloa niitä. Myös niiden ihastelu on mukavaa.

Bruno on nätti ja tottakai se olisi hyvä ohje Ullaankin. Jos mahdollista, olisi ehkä myös hyvä löytää joku korvaava lanka, jota voi löytää pienemmistäkin kaupungeista (esim. joku Novita 2-3-kert.).

Anonyymi kirjoitti...

Ilman muuta Brunon ohje Ullaan!

Anonyymi kirjoitti...

Ai miten niin ei kelpaisi? Mä ainakin haluaisin nähdä sen ohjeen, ja just noin kuin Uhoava Gnu sanoi, niin että siinä ois kerrottu korvaavia lankoja

Sellainen superperusohje on hyvä olla olemassa.

Nimi on kyllä oikein hyvä.

(nimimerkillä yli 1500g Novitaa heräteostoksena (!?!))

Anonyymi kirjoitti...

Edellisten kanssa samaa mieltä, perusohje on aina paikallaan ja Bruno on oikein hauska nimi villatakille :)

ps. Neulekirja-arvostelut ovat todella mukavaa luettavaa, helpottaa ostamista kun tietää edes jotain etukäteen.

Villasukka kirjoitti...

YarnHarlotin kaikki kirjat ovat äärimmäisen nautinnollista neuleluettavaa! Eivät siis ohjeiden kannalta, vaikka minulle niissäkin tuli paljon hyvää kamaa... Knits end on lempparini, pari sivua per ilta ja näkee hyviä neuleunia :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyviä perusohjeita tarvitaan aina. Bruno kehiin!

LankaLaura kirjoitti...

Perusvillatakin ohjetta on yllättävän vaikeaa löytää ja Bruno näyttää oikein kivalta sellaiselta. Ullaan siis!

uhoava gnu kirjoitti...

Minun kommenttini oli tuo kolmas, eli toinen anonyymeista... Mikä lie kun sama tapahtui aiemminkin Iso Gnun blogissa: Kirjoitin normaalisti kommentin nimelläni, joka sitten myöhemmin "katosi"? Liittyyköhän jotenkin Betaan?

Kristel kirjoitti...

Uhoava Gnu, johtunee tosiaan beta-siirtymästä. Sain vihdoin ja viimein sen onnistumaan, pitkään siinä menikin...

nanna kirjoitti...

Oikein kiva tuo Bruno! Ja big wool on oikein kivaa lankaa päällä. Ohje Ullaan vaan.

Lotta kirjoitti...

Minä ainakin kaipaisin noin yleensä enemmän hyviä perusohjeita kuin kaiken maailman kummallisuuksia. ;) Perusohjeisiinhan voi kukin soveltaa omia juttuja ja sitäpaitsi kaikkihan tarvitsevan hyvän perusvillatakin!

Eirene kirjoitti...

Mielestäni ns. perusneuleiden ohjeita saisi löytyä enemmänkin netistä - aloittelin itsekin villatakkia viime viikolla ja tuskastelin ihan yksinkertaisen ohjeen löytymistä, kaikissa kun näytti olevan joku "jippo" tai muu juttu, kun taas perusneuleeseenhan voi halutessaan itse lisäillä niitä tarpeen/kykyjen mukaan.

Eli kanssateologi ehdottaa myös ohjetta Ullaan! :)