Pelataan roolia

Elämänlangalla on viime aikoina ollut havaittavissa huomattavaa roolipeliaktiivisuutta. Tällä kertaa kyseessä ei ole se modernimpi versio jossa pukeudutaan hahmoksi ja mennään metsään, vaan ihan kunnon vanhanajan roolipeli, jossa istutaan pöydän ympärillä (um, tai no, lojutaan mukavasti lattialla/sohvalla/säkkituolissa), käydään tapahtumat läpi keskustellen ja heitetään välillä noppaa. Roolipelisessiossa on myös mainio tilaisuus neuloa, kunhan valitsee työnsä sopivasti eikä yritä tehdä mitään mikä estää kuuntelemisen ja puhumisen. Viimeksi kun meillä pelattiin, ehdin neuloa varmaan puoli metriä (taas yhtä) Branching Outia, joka on sopivan aivoton malli sosiaaliseen neulomiseen.



Erinäisten muiden luonnehäiriöiden lisäksi minulla on noin viiden pisteen haitta "pitää pelinjohtamisesta". Luultavasti minulla on Napoleon-syndrooma tai olen muuten vaan kontrollifriikki. Asiaan vihkiytymättömille siis tiedoksi, että pelinjohtaja on se joka päättää mitä pelin maailmassa tapahtuu ja kertoo pelaajille, mitä näiden pelaamien hahmojen teoista ja toimista seuraa.

Pelinjohtaminen on hauskaa (parhaimmillaan suorastaan hysteerisen hauskaa), olettaen että onnistuu koskaan sopimaan pelisession. Vaihtoehtoja on kaksi: iteraatio ja vakiopäivä. Jos oletetaan, että pelissä on pelinjohtaja ja kolme pelaajaa, iteraatio näyttää suunnilleen tältä:

          20.7. 21.7. 22.7. 26.7. 27.7. 28.7. (ja niin edelleen)
Kristel   17-   17-   18-   17-   17-  17-
Liisa     18-   ei    ei    17-   17-  20-
Leena     ei    17-   17-   17-   20-  ehkä
Lassi     17-   18-   18-   ei    ei   17-

Tällä iteraatiolla siis peli onnistuisi mahdollisesti 28.7. mutta vasta kahdeksan jälkeen illalla. Kun otetaan huomioon, että tyypillinen roolipelisessio kestää vähintään kolme tuntia, tämä ei ole varsinaisesti voittajan valinta.

Toinen vaihtoehto on vakiopelipäivä. Keskustelu vakiopelipäivästä sujuu tyypillisesti suunnilleen näin:

Kristel: Mulla on toinen kampanja maanantaisin, mutta se on vaan joka toinen viikko, eli joka toinen maanantai kävisi. Sitten kaikki muu käy, paitsi joka kuun eka torstai ja kolmas tiistai kun mulla on neuletapaamiset.
Leevi: Mulla on balettitunti keskiviikkona, miekkailu torstaina ja steppi perjantaina, mutta muuten kaikki käy.
Laila: Mä olen viikonloput Tampereella, ja joka toinen tiistai mulla on toinen kampanja.
Leila: Mulla on miekka maanantaina, mutta muuten mulla ei ole mitään.

Tarkkaavainen lukija havaitsee, että tällä neljän hengen porukalla vakiopelipäiväksi pelille kävisi joka toinen tiistai ellei se satu olemaan kuun kolmas. Tässä vaiheessa kontrollifriikki-pelinjohtajalta nousee korvista savua, hän päättää pistää kampanjaidean roskiin ja lupaa ettei koskaan enää yritä pelinjohtaa yhtään mitään. Tämä pyhä päätös unohtuu seuraavan kerran kun loistava idea iskee.



Tällä kertaa osasyyllinen loistavaan ideaan oli kanssa-asuja, joka osti Discworld-roolipelikirjan. (Vähemmän nörtähtäneille lukijoille tiedoksi, että Kiekkomaailma on Terry Pratchettin kirjoittama fantasiaparodiakirjasarja, ja täydellinen setting lyhyelle humoristiselle kampanjalle.) Toinen syyllinen on Meira, joka lainasi Buffy the Vampire Slayer -roolipelikirjan. Paha, paha, paha. Nyt kirja on tilauksessa Amazonista, ja minulla toteutusta vailla valmis kampanjaidea ja kolme pelaaja-ilmoittautumistakin.

Mistähän muuten johtuu, että nämä loistavat ideat aina tulevat silloin, kun pitäisi tehdä muutakin? Viikon päästä pitäisi esitelmöidä Ropeconissa, ja tänä iltana pitäisi pelinjohtaa taas session verran jo aiemmin käynnistynyttä kampanjaa. (Ja miksi istun tässä kirjoittamassa, kun olisi tähdellisempääkin tekemistä?)

Elämänlanka poistuu nyt kesän kiireisiin, neuleaiheisempaa asiaa ensi viikolla.