Olipa kerran amerikkalainen tyttö, joka oli menossa naimisiin. Hän osti suuria määriä valkoista silkkilankaa neuloakseen itselleen hääpuvun. Lanka ei kuitenkaan halunnut hääpuvuksi, vaan se halusi valloittaa maailman! Niinpä se esitti viatonta mutta hitaasti neulottavaa, ja houkutteli tytön muuttamaan suunnitelmia. Tyttö päätyi ostamaan hääpuvun, ja valkoinen silkki pääsi lähemmäs maailmanvalloitustavoitettaan kun sai kuiskittua tytölle langanvärjäyksen ihanuudesta. Tyttö värjäsi silkit ja myi ne internetissä. Tämä oli silkkilankojen maailmanvalloituksen ensimmäinen osa. Nyt Danielle-parka värjää lankoja myyntiin lähes yötä päivää.
Silkkilanka ei lähtenyt kotoaan ilman taistelua. Kun tilasin langan, pyysin että Danielle kerisi sen kerälle eikä lähettäisi vyyhtiä. Erinäisten surkeiden sattumusten vuoksi nimittäin inhoan lankavyyhtien kerimistä siitä huolimatta että minulla on isältä varast...lainatut vyyhdinpuu ja kerintälaite. (Surkeaan sattumukseen liittyy yli kilometri silkkivillaa, paljon kirosanoja, ja muutama tunti minun ja kämppiksen yhteisiä ponnistuksia langan saamiseksi pois peittämästä olohuoneen lattiaa ja kiltisti kerälle.) Kävi kuitenkin ilmi, että silkkilanka ei pitänyt kerintälaitteesta. Katsokaa Daniellen blogista, kuinka ensimmäiselle vyyhdille kävi.
Myös viattomat ostajaparat joutuivat kärsimään silkkilankojen juonista. Itsekin sorruin tilaamaan tuota kaunista lankaa jonkun vyyhdin. Langat eivät kuitenkaan suosiolla halunneet lähteä Daniellen luota ilman tovereitaan, joten ne suorittivat postissa katoamistempun. Eivät suinkaan lopullista, ehei, vain siihen asti että olin tilannut ja saanut korvaavat langat! Nyt omistan sitten sinisävyisten silkkilankojen lisäksi sinisävyistä pitsineulepaksuista merinovillaa. Enhän minä oikeasti edes pidä sinisestä! (Kuvassa viattomasti poseeraavan silkkivyyhdin sinisyys korostuu entisestään, sillä kuva on otettu kesäillan hämärässä.)
Vaikka langan aiempien vaiheiden olisi kuvitellut saavan minut varuilleen ja ymmärtämään sen, että kyseessä on pahimmanlaatuinen salaliittolainen ja neulojan mielenterveyden vihollinen, en ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Kaunis lanka vaikutti onnettomalta muovipussissaan, ja halusin kuumeisesti neuloa siitä mallitilkun. Otin sentään oppia myyjän epäonnesta, ja kerin vyyhdin varovasti käsin kartiolle enkä yrittänyt ottaa esiin kerintälaitetta.
Sitten alkoi oikean neulepinnan metsästys. Kokeilin yhtä mallineuletta, joka olisi miellyttänyt lankaakin, mutta totesin mielenterveydelle turmiolliseksi yrittää neuloa liukkaasta langasta pitsineuletta jossa on langankiertoja ja kavennuksia sekä työn oikealla että nurjalla puolella. Muutaman kerroksen jälkeen purin koko roskan. Samoin kävi myös toiselle, kolmannelle ja neljännelle kokeilemalleni kuviolle. Myös viides kuvio pääsi ensimmäisellä yrityksellä purkuun, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että tällä kertaa kyse oli neulojan typeryydestä. (Ei pitäisi kuvitella osaavansa neuloa vain parinkaan kerroksen mittaista kuviota kertavilkaisun perusteella, varsinkaan jos kuuntelee samalla kiinnostavaa esitelmää ja vahtii kärttyisää taaperoa.) Silkkilanka näyttää ihanalta, mutta tuntuu neuloessa kovalta ja joustamattomalta kun viime aikoina kuitenkin olen enimmäkseen neulonut villaa ja villasekoitteita.
Toisella yrityksellä viides pitsikuvio pääsi mallitilkuksi asti, vaikka purkaminen kävi kyllä mielessä kun näin millaista sotkua neule oli puikoilla. Neuloin kuitenkin reippaasti, ja purin vähän patoutumiani mallitilkkuun. Kun olin hukuttanut tilkun pesualtaaseen, tukehduttanut sen pyyhkeeseen ja vielä pistellyt sitä neuloilla, lopputulos alkoi jo vähän enemmän muistuttaa pitsineuletta. Olen kuitenkin vielä vähän epätietoinen langan lopullisesta kohtalosta. Näyttääkö tämä neule nyt muka oikeasti vakuuttavalta? Voisiko tästä tulla huivi tai muu vastaava asuste? Mitä minä tämän kieroilevan silkkilangan kanssa oikein nyt tekisin?
Lukijoiden mielipide otetaan ehkä huomioon, tai sitten ei. Auttakaa kuitenkin naista mäessä, tai kieron langan kourissa. Elämänlangalla kiitetään ja kumarretaan. Kertokaa siis, mitä tekisin:
a) Älä koske siihen! Tuo lanka on läpeensä pahantahtoinen!
b) Koita neuloa sama pitsikuvio puolta milliä pienemmillä puikoilla.
c) Tee langasta ja puikoista interaktiivinen taide-installaatio Harmoniassa vierailevien iloksi.
d) Mitä jos keskittyisit nyt vain neulomaan sukkia?
e) Älä stressaa, ihan hyvältä se näyttää.
f) Joku muu, mikä?
16 kommenttia:
Mä sanoisin että a ja d.
Mä kun just vähän aikaa sit kuvittelin, että tekisin äidilleni silkkilangasta huivin lahjaksi. Mutta tää kuulostaa niin pahalta, että ehkä jää väliin. :S
a) Älä koske siihen! Tuo lanka on läpeensä pahantahtoinen! Anna pois ensimmäiselle vastaantulijalle!
Viimeisin mallitilkku näyttää kyllä hyvältä, ehkä siitä vielä huivi tulee.
e
e... hyvältä se minusta näyttää...
e sanoisin minäkin, tosin tuo a ja d:kin ovat kyllä hyviä :-). Tuntuu kyllä aikamoiselta langalta, olisiko miesten keksimää ja tekemää vähän samaa tyyliin kuin sukkahousut :-)
Miksihän mun tekee mieli sanoa c? Johtuukohan se siitä, että näin kesälomalla kyldyyri ja installaatiot kiehtovat? Enkä mä edes pidä modernista taiteesta!
Siispä vastaan e pienin muutoksin: hyvältä näyttää.
e, ja jos ei se yksin riitä, niin kokeile lisäksi b:tä. Paula
Hmm....e. Mun silmiin tuo näyttää ihan hyvältä.
äänestän vaihtoehtoa e
e
Olen tullut siihen tulokseen että oman mielenrauhani vuoksi yritän olla ostamatta 100 prosenttista silkkilankaa.
f: näyttää aivan todella upealta ja vastoinkäymisistä viis!
Ihana väri! Tänne voit hyvin lähettää tuollaiset ilkikuriset langat Tussenoideni seuraksi. Ovat varmasti sukua:) Monica
e), vaan kun lanka on hieno ja vaikea, kuvio voisi olla tavallinen ja helppo. Ei nyt ehkä ihan ainaoikeaa, mutta jotain simppeliä kuitenkin.
Suvi
Sanoisin, että a ja c. C on ehkä käytännöllisin vaihtoehto :D.
Tää sun blogis on muuten tosi kiva. Kun sulla on niin pitkiä viestejä ja paljon kuvia ja sun jutut on hauskoja :)
Kiitos palautteesta. ;) Yritän nyt tehdä tuolla mallilla isompaa kappaletta, katsotaan mitä siitä tulee. Hirveän kaunistahan tuo lanka on.
Ja Derea, kiitoksia. :) Hauska että höpinät viihdyttävät.
E), aivan ehdottomasti. Kyl sä ton vielä kesytät. Se vaan vaatii Ne Oikeat Puikot ja Sen Oikean Kuvion. Älä kysy, mä en osaa selittää, mutta mulla on ollu vähän samantapaista taistelua villa- ja villasekoitelankojen kanssa, vaikka mä en edes yritä neuloa pitsiä. Siitä tulis heti sotkua.
Lähetä kommentti