Elämänlangalla oli tänään ohjelmassa töihin palailu viikon loman jälkeen. Lomalla oli mukavaa: vietimme Joelin 10-vuotissynttärit, kävimme Aulangon kylpylässä kelluskelemassa lämpimissä altaissa ja ihan keskenäni tutustuin pariin taidenäyttelyynkin.
Viikonloppuna olen myös neulonut pikkuista sukkaparia, koska eräs lähipiirin nuori henkilö kuulemma tarvitsee villasukat nyt kun talvi yllätti. Mukavasti kävi ilmi, että se pieni kerä joka minulla aina jää jäljelle kahdesta Wollmeisevyyhdistä kun neulon itselleni polvisukkia riittää ihan täsmälleen alle kaksivuotiaan sukkiin. Jaoin kerän kahtia ja aloitin sukat kärjestä, ja ihan hyvin näyttää lanka riittävän. Sen verran vielä jää tähteeksi, että voin sitten paikata omien sukkieni kärjet - ne kun tuppaavat kulumaan isovarpaan kynnen kohdalta ihan ensimmäisenä.
Pieni sukka oli mukana myös töissä. Koitin lukea loman aikana kertyneitä sähköposteja kun turhauduin siihen, että tietokone oli älyttömän hidas. Uudelleenkäynnistyksen asemesta valikossa olikin tällä kierroksella vaihtoehto "päivitä ja käynnistä uudelleen", ja siinäpä sitten vierähtikin tovi. Ei tosin ihan niin pitkään kuin silloin, kun olin lähdössä lomalle, jolloin lähtö venyi pakotetun Windows-päivityksen vuoksi puolitoista tuntia myöhemmäksi kuin olin aikonut. Taas voidaan kysyä että tehdäänkö nopeasti vai tehdäänkö tietokoneella.
Olen muuten monesti todennut, että neulepussi pelastaa hermot: esimerkiksi tietokoneen jumittaessa tai vaikka postissa jonottaessa on paljon leppoisampaa kun voi neuloa samalla sukkaa.
Iltapäivällä pieni sukka pääsi myös ajamaan bussilla. Ylitin itseni ja ajoin liukkaudesta ja lumisateesta huolimatta perheen auton Konalaan huoltoon, ja sieltä sitten seikkailin julkisilla takaisin kotiin. Tuossa kuvan vaiheessa olin vielä jossain ihan Helsingin ja Espoon rajalla eikä minulla ollut oikein tarkkaa tietoa missä olen (paitsi että bussissa oli kyllä oikea numero). Muutamaa pysäkinväliä myöhemmin onneksi ajettiin takaisin kartalle.
Näissä tunnelmissa mennään tässä yllättävän lumisessa marraskuussa. Katsotaan vieläkö maa on valkoinen ensi viikolla!
2 kommenttia:
Olen täysin samaa mieltä, neule kassissa pelastaa hermot ja rauhoittaa. Ennen aina hermostutti kun tuli punaiset liikennevalot ja hidastivat matkaa. Nykyisin ajattelen ja taas tuli hengähdystauko ja astmani tykkää kävely - tauko syyppisestä liikkumisesta. Ja ei hermostuta.
Neule tosiaan rauhoittaa hermoja. Kokemusta on!
Lähetä kommentti